VALMENNUKSET

Vappulan Kartanon kouluvalmennus HeA 3.12.2021 | valmentaja: Elli Liekkiharju

Kouluvalmennus oli juuri se, mitä tarvitsimme nyt, sillä olimme tunteneet toisemme vasta verraten lyhyen aikaa. Enni oli kuin tuulispää, mutta oma fiilikseni päivästä oli tyyni, sillä minulla ei ollut mitään odotuksia omasta suoriutumisestamme. Kävelimme Vappulan vanhemman ja pienemmän maneesin uraa pitkin pitkin ohjin, katsomossa istui muutamia ihmisiä. Alkuverryttelyt oli tehty omatoimisesti, ne olivat sujuneet Ennille tyypillisen reippaasti. Liekkiharjun Elli seurasi ratsukoita alusta asti mietteliään näköisenä, tuntui, että hän näki jokaisen pienenkin liikkeen ja virheen. "Aletaanhan hommiin", Elli vihdoin havahtui mietteistään. Hän ohjeisti kolme ratsukoista toiseen päätyyn pääty-ympyrälle, kaksi sai jäädä oven puoleiseen päätyyn. Me päädyimme kaksistaan toisen ratsukon kanssa, hyvä niin sillä Enni oli vauhdikkaalla tuulella ja minulla oli täysi työ väistellä toista ratsukkoa.

Tehtävänä oli siirtymisiä käynnistä raviin ja päin vastoin. "Inka, muista ulko-ohjan tuki. Nyt Enni puskee lapa edellä. Hyvä! Sitten käynti, yks, kaks, kolme, neljä.. Kolme askelta käyntiä vain. Tarkkuutta!" Elli ohjeisti kuulokkeeseen, jollaiset ratsastajille oli jaettu ennen valmennuksen alkua. Taiteilin kieli keskellä suuta ratsuni selässä, sillä se oli malttamaton. Kun ravisiirtymiset alkoivat sujua, lisättiin jumppaan vielä vähän mausteita. Ympyrän joka neljänneksellä väistätettiin hevosen etu- tai takapäätä. Yhdellä neljänneksellä etupää sisään päin, seuraavalla ulospäin ja niin edelleen. Posket punaisina tunnustin itselleni, että olimme viime viikot puskailleet enemmän kuin treenanneet, ja siksi sain taas keskittyä tehtävääni ihan tosissani.

Hevoseni oli hyvin kuulolla. Pääsimme pois ympyröiltä ja hyödynsimme seuraavaksi koko maneesin alaa. Elli ei päästänyt meitä helpolla, sillä seuraava tehtävä sisälsi monta eri osa-aluetta. Pitkän sivun lopussa, oikeastaan kulmassa tehtiin voltti ja heti perään puolivolttia harjoitusravissa. Puolivoltilta ratsastettiin jokusen askelta luotisuorina, josta tehtiin pohkeenväistöä kohti E:tä. Pohkeenväistön jälkeen ratsastettiin harjoitusravissa kohti lyhyttä sivua, kulma oli tärkeää ratsastaa hyvin. C:ssä tarkka laukannosto ja laukkavoltin jälkeen tarkka siirtyminen raviin pisteessä. Se tuotti meille eniten hankaluuksia, sillä Enni olisi halunnut juosta joka kerta pidätteestä läpi. Kulman jälkeen suoristus, pitkällä sivulla lisättyä ravia ja jälleen voltille. Olisin yksin ratsastaessani varmasti unohtanut osan, mutta onneksi meitä oli muitakin ja pystyin lunttaamaan muilta seuraavan liikkeen.

"Puolipidäte! Istu kunnolla alas ja hidasta, nyt se vaan juoksee läpi avuista", Elli ohjeisti seuratessaan meitä ravilisäyksen jälkeen. "Oho, nyt tuli voltille kokoa", nainen vähän naurahti, kun Enni lähti aivan väärässä kohdassa kauniisti taipuneena väistämään sisäpohjetta kohti maneesin seinää. Onneksi pohkeenväistö sujui parin haparointikerran jälkeen hyvin. "Laukkavoltilla muista taas ulko-ohjan tuki tai se muuttuu spiraaliksi", Elli sanoi. Hän seurasi meitä yksitellen pää kenossa. Luulen, että hän on pitkän niskahieronnan tarpeessa tämän valmennuspäivän jälkeen. "Hienoa, te voitte Ennin kanssa lopetella, se on tehnyt nyt ihan erinomaista työtä viimeiset väistöt ja ravilisäykset. Laukassa saisitte vielä kotona harjoitella rentoutumista ja kokoamista", Elli sanoi ja siirsin hevostani pikkuhiljaa käyntiin. Lopulta kaikki olivat saaneet tehtävän suoritettua valmentajaa miellyttävästi. Saimme kaikki loppuverkkailla omassa tahdissa. Olipa kiva käydä pitkästä aikaa ulkopuolisen valvovan silmän alla valmentautumassa Ennin kanssa, siitä on varmasti hyötyä omissa treeneissä pitkän aikaa.